Nikkilän junayhteys nytkähti eteenpäin - HSL jarruttaa hanketta

Keravan ja Nikkilän välisestä henkilöjunayhteydestä on valmistunut uusi selvitys osana HLJ2015-liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Liikennöiminen radalla olisi mahdollista ilman oikaisuja tai kalliita investointeja nykyiseen rataan. Nykyinen rata mahdollistaa riittävän 100 km/h huippunopeuden koko osuudella. Matka-aika Nikkilään olisi Helsingistä 30 ja Pasilasta 25 minuuttia. Junille on kaavailtu kolmea linjaa: 1. N-juna, K-junan pysähdyspaikoilla Helsingistä Keravalle ja sieltä Nikkilään. 2. V-juna, Z-junan pysähdyspaikoilla Helsingistä Keravalle ja sieltä Nikkilään. 3. K-juna, joka kulkisi samaa reittiä samoilla pysähdyksillä kuten nykyinenkin K-juna, mutta harvemmalla aikataululla. Se jäisi täydentämään Keravan yhteyksiä. Jokaisen Sipoon-junan välissä ajettaisiin yksi Keravalle jäävä K-junavuoro. Ohitettavia Käpylän, Pukinmäen ja Tapanilan seisakkeita jäisi palvelemaan T-, I-, ja P-junat. Uusia seisakkeita perustettaisiin kaksi kappaletta: Ahjoon ja Talmaan. Näillä pysähtyisivät sekä N- että V-junat. Junien kirjaintunnukset ovat viitteellisiä, eikä niistä ole päätetty lopullisesti. Selvityksen mukaan mikään ei estäisi liikenteen käynnistämistä jo vuonna 2020. Radan kunto on hyvä, sillä sille tehtiin jo kattava peruskorjaus 90-luvulla. Uusien Flirt-junien myötä kalustoa on riittävästi. Yksiraiteinen rata mahdollistaisi korkeintaan 20 minuutin vuorovälin, joka on varsin riittävä, sillä nykyisellä asukaspohjalla olisi kannattavaa ajaa junia 30-40 minuutin välein. 40 minuutin vuorovälillä ohitusraiteita ei tarvittaisi. Radan vilkkaimmat tasoristeykset ovat hyvässä kunnossa ja vartioituja. Selvityksen mukaan ne ovat turvallisimmasta päästä, joten onnettomuuksien todennäköisyyden (0,1 kuolemaa / vuosi) perusteella niitä ei tarvitsisi poistaa. HSL vastustaa Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on kuitenkin lausunnoissaan jarruttamassa hanketta. HSL sai päätäntävallan Sipoon joukkoliikenneasioista Sipoon liityttyä HSL:n piiriin. Sen mukaan junaliikenteen on kuljettava vähintään 20 minuutin välein, matkalle tarvitaan kaksi ohitusraidetta ja kaikki tasoristeykset on poistettava. Tämä nostaa tarveselvityksessä investointikuluja niin paljon, ettei HSL:n mukaan rata ole kannattava. Näinollen HSL vetää maton alta koko hankkeelta. HSL:n mukaan radanvarteen tarvittaisiin huimat 20 000 asukasta, jotta HSL suostuisi käynnistämään liikenteen vasta vuonna 2040. HSL vaatii hyväkuntoiselle radalle mittavia 31 400 000 euron investointeja: Keravan aseman laiturialueen pidentäminen, yli- ja alikulut, tasoristeyksien poisto (myös pelkän tavaraliikenteen käyttämältä osuudelta Keravassa), henkilöliikenteen kohtausraide, tavaraliikenteen kohtausraide, pistoraide ja vaihdejärjestelyt. Käytännössä hanketta ei voida siten HSL:n mukaan käynnistää ollenkaan, koska mistään ei löydy rahoitusta näin kovaan panostukseen. HSL jätti kokonaan selvittämättä, olisiko jokin kevyempi ratkaisu kannattavuusrajan yläpuolella. Esimerkiksi Keravalla HSL ei ole lisännyt junaliikennettä lainkaan, mutta on nostanut kustannuksia veronmaksajille sekä lippujen hintoja. HSL on myös onnistunut kieltämään VR:n edullisempien lippujen oston Keravalta Helsinkiin.

#hsl #juna #vr #nikkilä